lauantai 28. helmikuuta 2015

Kevättä rinnassa

Olen tässä jo muutaman viikon elänyt jo keväässä. Energiaa tuntuu riittävän hyvinkin paljon, mutta kevät tuo tullessaan pian myös katupölyn ja siitepölyt, joten luvassa on pian väsymystä. Vielä pitää nauttia tästä energisestä olosta. Ehkä osittain hyvä olo johtuu myös siitä, että olen kolmisen viikkoa ollut lähes kokonaan ilman herkkuja. Joulukuussa minun piti korvata viime kesän puuttuvat Ramadan paastot, mutta olin kokoajan kipeänä. Nyt sain pari päivää tässä jo korvattua ja viisi olisi vielä jäljellä. Oli kyllä paljon aktiivisempi olo ja tuntui että vauhtia riitti paljon paremmin kuin normipäivänä.

Miehelläni on koulujuttujen kanssa hirveä kiire. Välillä ehditään jutella vähän enemmän, mutta ei yleensä koko iltaa. Tätä on on jatkunut koko alkuvuoden. Onneksi pian on Newroz ja lomaa. No mutta minäkin sitten päätin, että pidän itseni kiireisenä, niin eipä tarvitse koko ajan tuijotella ruutua ja odottaa. Kerran viikossa käyn huivin huovutuskurssilla ja siitä on poikinut sitten jotenkin vähän omiakin projekteja kotosalla.

Tiedossa olisi kahdet hääjuhlat, nyt keväällä ja toiset joskus kesällä. Niitä varten tuunailen perus abayasta juhlamekkoa. Vähän alkaa jo tulla kiire, sillä paljon on vielä ommeltavaa käsin. Sitten on muutama muu juttu mielessä mitä haluaisin tehdä, mutta ei niistä vielä enempää. Ja jos vaikka saisin lopulta sen kaulahuivinkin valmiiksi, jonka aloitin kaksi-kolme vuotta sitten.

Kaiken lisäksi suostuin vielä ylitöihin, sillä sitähän on odotettu kuin kuuta nousevaa. Se on hyvä kun vielä ei ole tätä "elämää", niin voi mennä vaikka töihin viikonloppuna. Ja nyt jo haaveilen, että jos vaikka ensi viikollakin vielä pääsisi :D.

Yksi kevään tärkeimmistä projekteista olisi raivata kämppään lisää kaappitilaa ennen kuin mieheni tulee Suomeen. Tämä on oikeastaan ollut jo aika monta vuotta työn alla, mutta mitään ei ole oikein tapahtunut. Tainnut käydä vaan päinvastoin. Viimeksi innostuin tästä loppuvuodesta ja otin töistä pinon pahvilaatikoita. Ja sainkin vähän siistittyä, mutta paljon tavaroita/vaatteita pitäisi vielä käydä läpi. Tekisi mieli soveltaa 5S-menetelmää ihan kotiinkin. No joo, olen tainnut olla liikaa töissä :D.

Ehdin jo innostua, että kesällä saan sitten lopulta lähteä kotiinpäin ilman itkua, kun mieheni lopulta roikkuu käsipuolessa. No eihän se ihan niinkään mene. Jotenkin alkoi tuntua pahalta, että vien mieheni hänen vanhemmiltaan ja sisarruksiltaa ja ystäviltään. Joten taatusti itkua täytyy taas pusertaa. Aina saa itkeä, asia vaan vaihtuu.


Mutta onneksi maailmaan mahtuu myös hauskoja uutisia. Ja jos kaikki ei vielä tiedä niin:
https://igcdn-photos-e-a.akamaihd.net/hphotos-ak-xpf1/t51.2885-15/10802659_948317415178252_452758451_n.jpg

Hah, hauskaa viikonloppua ja ensi viikkoa. Palaillaan :)

tiistai 24. helmikuuta 2015

Koraani luetaan Ylen tuottamassa radio-ohjelmasarjassa

Oli aikamoinen yllätys, kun tämä uutinen pompahti eilen silmille. Todella mukava yllätys. Voi vaihteeksi kuunnella koraania suomeksi ja lisäksi ohjelmassa on myös selittävä osuus. Mielenkiinnolla odotan.


Kyseessä on yleissivistävä kulttuurisarja, joka pyrkii lisäämään tietoa ja kulttuurisen monimuotoisuuden ymmärrystä moniarvoistuvassa maailmassa. Luentasarja on tarkoitettu kaikille, joita uskonnot, kulttuuri ja uskontojen historia kiinnostavat.

Jokaisen jakson alussa on selittävä keskusteluosuus, jossa Suomen islamilaisen yhdyskunnan imaami Anas Hajjar ja Koraanin suomentanut professori Jaakko Hämeen-Anttila asettavat tekstin uskonnolliseen ja historialliseen yhteyteen.
 


Koraanin luenta alkaa lauantaina 7. maaliskuuta, ja sarja jatkuu lokakuun alkupuolelle saakka. Luennat ja niihin liittyvät keskustelut kuullaan Radio 1:ssä lauantaisin ja sunnuntaisin klo 17.15 - 17.45.

Ennen sarjan alkua kuullaan kolme alustavaa keskusteluohjelmaa. Niiden lähetysajat ovat keskiviikkona 25.2. klo 17.45, lauantaina 28.2. klo 17.15 ja sunnuntaina 29.2. klo 17.15.


Ohjelmat löytyvät täältä: Yle Areena
(linkki löytyy myös sivupalkista)



Lähteet:
http://yle.fi/radio/yleradio1/ohjelmat/tunnetko_koraania_nyt_siihen_voi_tutustua_yle_radio_1ssa/7823613
http://yle.fi/uutiset/koraani_luetaan_kannesta_kanteen_ylen_kanavilla/7816699
Lyhyt sanasto koraaniin löytyy täältä.

perjantai 20. helmikuuta 2015

♥ Oleskelulupa myönnetty Alhamdulillah ♥

Mun miljooniin rukouksiin on vihdoin vastattu! Mä en voi uskoa tätä vieläkään. Jotenkin niin epätodellinen olo.

Oleskeluluvan jättämisestä asti joka ikinen arkipäivä, kun olen kotiin saapunut ja nähnyt kotioveni, olen miettinyt joko siellä olisi postia Migriltä. Käsittelyn keskiarvo on jotain 3-4 kk ja siksi lupasin itselleni, etten alkaisi hermoilemaan ennen 8.5. Ja se lupaus piti kyllä ihan hyvin, vaikka joka päivä asia olikin mielessä.

Eilen kun tulin kotiin mietin taas tavalliseen tapaan, olisiko tänään odotettavissa muuta kuin mainoksia. Ja olihan siellä. Mainosten alta pilkisti valkoinen kuori. Tavarat putosivat siihen paikkaan ja yritin avata kuorta kädet täristen. Siinä vaiheessa, ei käynyt edes mielessä, että se voisi olla kieltävä vastaus.

Papereita oli kolme ja luin monta kertaa, että onko siinä nyt oikeasti teksti "oleskelulupa myönnetty", vai kuvittelenko vain. Vai harottiko silmissä. Siinä sitten tuli kunnon riemun kiljahdukset ja hypyt. Ja hetken päästä oikein poskia kuumotti.

Kaikkein oudointa tästä tekee sen, että keskiviikkona aamupäivällä tuli yhtäkkiä kovin onnellinen olo ihan ilman mitään syytä. Jalat tuntuivat levottomilta ja askel kevyeltä. Yksi ystävä luuli, että salaan jotain, kun olin yhtäkkiä pelkkää sydäntä ja onnea. Illemmalla vitsailin toiselle ystävälle, että varmaan huomenna se OLE putkahtaa postiluukusta, kun niin oudolta päivällä tuntui. Ja niinhän siinä sitten kävi. Onko kellään muilla ollut tällaisia ennakko aavistuksia? Olin kuitenkin varautunut, että vastaus tulisi vasta paljon myöhemmin, joten en periaatteessa osannut odottaa saavani vastausta kuudessa viikossa.

Oikeastaan koko viikko on ollut pelkkää kevättä rinnassa. Joka aamu olen jo viiden aikoihin päässyt ylös sängystä ja reippaana lähtenyt töihin. Tänäänkin töissä ihmettelivät miten voin olla niin pirteä vaikka olen nukkunut viime yönä jotain 5,5 tuntia.

Halusin hieman kiusata miestäni, joten kerroin hänelle ensin, että haastattelu olisi ensi viikolla. Ensimmäinen kysymys oli, tuliko kielteinen vastaus, mutta sanoin, että se on vain haastattelu. Kun mieheni kysyi päivää, aloin nauramaan. No en pystynyt jatkamaan kauemmin, joten kerroin. Mieheni ei meinannut ensin uskoa koko asiaa.

Tuli soitto skypellä ja hetken aikaa siinä katseltiin toisiamme ja mieheni hoki Alhamdulillah. Sitten mieheni katosi ruudulta kiittämään Jumalaa.

Oleskelulupakortti saapuu Suomen suurlähetystöön 1-2 viikon päästä. Mieheni saa sen hakea sitten ihan itse, enää en Ankaraan jaksa lähteä.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, minua jäi vaivaamaan se suttuinen paperi. No se vaivaa edelleen. Mietin, mitä jos se paperi olisikin mennyt sellaisenaan, eikä mitään olisi korjattu. Hmmm, no ehkä se tässä unohtuu :D. Mutta, joskus olisi vain kiva tietää.




Tässä muutama kuva vielä Ankarasta.

Eivät nämä joutsenet sitten ymmärtäneet muodostaa sydäntä kauloillaan :D



Taas tänään tuli mieleen, kuinka elämäni fiksuin teko oli perustaa tämä blogi. Olen sen varmasti jo miljoona kertaa maininnut, mutta ilman blogia ei olisi ystäviä ja ilman ystäviä en tiedä olisinko nyt näin onnellisessa asemassa ♥.